TANJAN KANSSA TORTTUJEN TEKOA

tässä vielä laitamme leipäkoneeseen tulemaan leivän :)

Olimme jo viikkoa aiemmin sopineet,palautaessani Tanjaa kotiin, että tänä lauantaina Tanja tulee minun kotiin ja leivomme joulutorttuja :). Viikolla vielä varmistimme puolin ja toisin, että kaikki sovittu on edelleen voimassa ja muistissa ja sitten lauantaina kun olin aamupäivällä saanut kaiken muun tehtyä, hain Tanjan luokseni.  Ostin kaupasta 3 pkt torttutaikinaa ja kolmea erilaista marmeladia;luumua ja vadelmaa ja mansikkaa. Pojat toivoivat vadelmaa,Pekalle kävi kaikki ja samoin Tanjalle kävi kaikki :). Näytin Tanjalla yhden esimerkin eli kuinka taikina otetaan pois pussista, leikataan kahtia,täytetään keskeltä ja miten taittelut tehdään,jotta saadaan nätti tähti aikaan ja kuinka se voidellaan ja sitten kun torttu on jäähtynyt, kuinka se vielä ripotellaan "talviasuun", eli päälle sirotellaan tomusokeria ja uskokaa tai älkää, mutta ne 3 pellillistä neitokainen teki itse ja onnistui täydellisesti :). Nimesin Tanjan mestari torttutaiteilijaksi :). Tortuista tuli hienoa ja uskomattomalla taidolla ja päättäväisyydellä neiti rakensi hienot tortut. Ja yllättäen maisteltuaan marmeladeja, totesi,että luumumarmeladi on parasta! Tanja sanoi osaavansa nyt jatkossakin tehdä torttuja kotonakin, mutta hellaan hän ei saa vielä koskea yksin, johon totesin,että se on ihan viisas kielto, koska sen kanssa käy äkkiä vakavai vahinkoja sitten. Tanja sanoi osaavansa tehdä jo salaatteja ja se on hieno homma se. Nyt neitokainen mietti tulisiko hänestä isona kokki kenties, koska sattuu tykkäämään leipomisesta ja ruoanlaitosta :). Sanoin että pääasia on että saa kaikkea kokeilla ja niistä oppii ja on vain hyvä jos osaa laittaa ruokaa ja jotain leipoakin! Samalla katselimme siinä touhutessa telkkua,josta tuli hauska lauantai-iltapäivän leffa. Tanjan kanssa nauroimme siellä tapahtuville kommelluksille yhdessä ja taas jatkoimme torttujen leipomista. Maistettuamme yhdet, jotka olivat tietysti niitä maailman parhaita torttuja,siirryimme olohuoneeseen, jossa jatkoimme tietokonepelien opettelua, Tanja on kärsivällisesti opettanut minua ja nyt kun olen ne oppinut ja tajunnut missä ne täydellisesti menee, opetin niiden ideaa Tanjalle, ja niinpä, KERRAN VALISTIN, ja neiti keksi heti missä juoni menee  ja pelasi pelejä kuin vanhakin tekijä :)))), nauroin katketakseni kun ajattelin että minulta kyllä vierähti tovi kun niitä opettelin ja tajusin koko juonen ja sitten kun neidille ne kerron niin se sujuu heti ja nopeasti :)))))))!
kun Tanja istahti askartelupisteeseen haluten piirtää, istuin minä lattialle viereen ja päätin kokeilla kuinka öljyvärit käyttäytyvät tavallisessa paperissa. Siinä me 2 piirtelimme ja juttelimme samalla, ja välillä piti käydä kultaisia kisujamme rapsuttelemassa. Tanja piirsi hienon romeon ja todella hienon sydämen ja sitten kun Tanja sai piirrettyä puun ja oksat ja nurmikon, neiti keksi liimailla sinne puunlehtiä, siitähän tuli kuin oikea taideteos!Neiti tykkää todella minun askartelupisteestä ja sanoi toivovansa joulupukiltakin askartelutarvikkeita lisään :), lähetetään siis pukille siitä toive! Äkkiä huomasimme kellon  olevan jo yli 8 illalla ja mietimme.miten se aika juoksee, joskus ihan liiankin nopeasti,oli nimittäin aika palata kotiin, jotta isi näkee oman kullannupun vielä ennen kuin yövuoro kutsuu. Kiitin tanjaa mukavasta päivästä,ja kun neitokainen kysyi milloin voi tulla uudestaan ja kävimme alkavaa viikkoa läpi, niin totesimme että ma on hyvä päivä taas nähdä :). Sanoin myös että minun luo voi tulla aina, oveni on aina avoin niille, jotka ovat minulle rakkaita :). Lapsilta itse asiassa oppii todella paljon, mutta se mitä jaksan aina ihmetellä on, minne se uteliaisuus elämää kohtaan ja se innostus katoaa,kun meistä tulee isoja ? Lapset ovat ihania ja kun heitä seuraa, voi oppia paljon ja heille voi vähälläkin antaa todella paljon, kaikkeen ei tarvita rahaa ja kalliita pelejä ja vempeleitä, useimmiten yhdessäoloaika ja se mitä teemme heidän kanssaan on tavaraa arvokkaampaa, mikä on kerta kaikkiaan yksinkertaisesti totta.