Maalattujen luolien maa

Vuosia sitten päätin, että välillä on vain ostettava tai lainastosta lainattava rohkeasti uusi kirja, tuntemattomalta kirjailijalta. Kun ostin kirjakerhon kautta kirjan Luolakarhun klaani, en osannut aavistaa kuinka suuri lukunautinto voi olla. Ihastuni kirjaan välittömästi ja päätin, että haluan koko sarjan. Jouduin odottamaan pitkään,että kirjailija kirjoitti toisen jakson jatkoksi ja kun se tuli ja sain sen käsiini, tiesin, että haluan kaikki tulevatkin kirjat, kunnes tarina on valmis. Nyt minulla on kirjoja 6 kpl, sain viimeisimmän kirjan Taijalta äitienpäivälahjaksi, ja se olisi nyt viikonloppuna tarkoitus aloittaa lukemaan. Tämä on muistaakseni päätösjakso Aylan tarinalle. Kaiken kaikkiaan kirjoja on Aylan tarinaan ilmestynyt 6 ja kaikissa on ainakin 800 sivua! Olen lukenut kaikki aiemmat kahdesti, ja ne vain paranee luettaessa.
Jean M. Untinen-Auel on amerikansuomalainen kirjailija, tutkija. Hänen eläytyvä ja elämyksellinen Maan lapset romaanisarja kertoo ihmiskunnan aamuhämärästä, Cro-magnon-ihmisten ja neandertalinihmisten kulttuurien kuvitteellisesta kohtaamisesta n.35000-25000v. ennen nykyisen ajanlaskumme alkua.
Aylasta,jääkauden pelottomasta tyttärestä, kertovia romaaneja on myyty maailmalla tähän mennessä huikeat 30 miljoonaa kpl!!!!!!
Tarina on minusta uskomattoman uskottavasti kirjoitettu, ja on todella mielenkiintoista lukea kuinka ennen aikaa on ihmiset selvinneet,metsästäneet,kuivattaneet,peseytyneet,asuneet,synnyttäneet,kärsineet ym. Kirja valottaa loistavasti myös kirjailijan työtä, koska näihin kirjoihin on pitänyt tehdä valtava tutkimustyö ja omakohtainen kokemus, jotta voit kirjoittaa esim. kylmässä peseytymisestä ja jalan ja hevosten kanssa matkustamisesta. Välimatkat ovat olleet valtavia. Kun Ayla ja Jondalar lähtivät vaeltamaan yhdessä, perhe oli varma etteivät he ole enää elossakaan, kun he palaavat takaisin, jos palaavat koskaan, sekin piti ottaa huomioon! Meidän elämä on nykyään niin paljon, uskomattoman paljon helpompaa, ruoatkin haemme vain kaupasta valmiissa muodossa ja pesulle menemme vaikka ulkona olisi -30 pakkasta. Kirjasarja todella on herättänyt ajatuksia ja saanut miettimään ihmiskuntaa toisessa valossa. Mutta jo tuolloin on ollut rotusyrjintää ja erilaisuutta on pidetty jopa paholaisen tekosina! tietyt asiat eivät sitten ole muuttuneet juuri yhtään verrattuna nykymaailmaan.

Rakkaat kollini!

Minä olen aina ollut kissaihminen, ihan pikkutytöstä lähtien. Kotona oli aina kissa. Myös minulla on aina ollut kissoja. Tällä hetkellä minulla on 2 kollia (ikinä en ole omistanut yhtään narttua) Honey on suurempi, the boss ja Romeo pienempi, yrittää kovasti toisinaan pomoilla,reppana, aina jää toiseksi;)Romeo otettiin tyttökaverini kautta kaveriksi Honeylle, koska Honey ikävöi niin knvin meitä Taijan kanssa ja makasi oven edessä kunnes tulimme kotiin! Honey on jättikissa, ei karvistyylinen, vaan jätti! Sen tassut ovat oikeasti valtavat ja kaikenlisäksi hän on mykkä, kieli aina ulkona ja ei osaa miukua tai naukua,mutta osaa sähistä ja murista. On erittäin reviiritietoinen kolli! Romeo taas on kiltti ja rauhallinen, kova leikkimään mutta paljon arempi kuin Honey. Romeo ei viihdy metelissä tai hulinassa ja lasten tultua ovesta sisään, Romeo tekee taikatempun ja katoaa:). Honey on suuri vaava, aina sylissä tai kainalossa, kieli ulkona:). Kollini eivät syö samassa paikassa. Honey syö lattialla pussi- ja purkkiruokaa ja sisäkissojen muroja ja Romeo rakastaa muroja. Molemmat herkuttelevat katkaravuilla, joita sotken normaaliruoan sekaan ja sitten alkaa kehräys ja monen tunnin unet:). Romeo rakastaa paperipalloja ja naruja, Honey kiipeilytelinettä parvekkeella (molemmilla on sellaiset omat)ja Honey hyppää ilmaan kun taputtaa käsiä yhteen, sormet kiinnostaa :). Romeo juo vettä omasta kupista, Honey syö kaikkea Valion jogurteista ja rakastaa maitoa minun kupista juotuna! Kissat ovat uskomattoman arvoituksellisia ja seurallisia tai toisinaan itsekseen viihtyviä, suuria ajattelijoita. Minulle kissat ovat kodin täysivaltaisia perheenjäseniä, joilla on kuitenkin kuri ja järjestys. On täysin pötypuhetta, ettei kissat opi mitään tai ovat tuholaisia. On paljon kodista kiinni ja ihmisistä, millainen kissasta tulee ja kasvaa. Minulle kisuni ovat todella tärkeitä ja huolehdin heidän hyvinvoinnistaan päivittäin, he jopa huomaavat jos olen surullinen ja jos itken, Honey tulee viereen! Kissani käyvät paperilla tekemässä tarpeensa, kumpikaan ei osaa tehdä hiekalle niitä. Niillä on sama laatikko,kannella ja ihan portailla ja paperit vaihdan aina tarvittaessa ja huuhtelen laatikon.Koskaan kissani eivät ole pissineet tai kakkineet muualle kuin omaan laatikkoon.Ilman kantta sinne menevät molemmat, mutta kansi on aina paikallaan, koska kissat pitävät yksityisyydestä sillä hetkellä, kun vessa kutsuu :).

Honey

 Romeo:

 

Kotini tällä hetkellä

 Keittiö on kotini sydän, väriläiskä. Pieni, mutta siellä on kaikki tarpeellinen ( myös tv&radio ). Uskokaa tai älkää, mutta pöydän ääressä syö jouluisin, pyhinä ja muina juhlapäivinä jopa 8 henkilöä :)
Makuuhuoneen sain vasta, kun täytin 39 vuotta. Siihenkin vaadittin tyttäreni lento emopesästä omaan pesään. Minulla on pieni sänky, mutta se on pippurinen moottorisänky ja todella ihanteellinen minun vartalolle:). En saa nukkua siinä yksin, vaan sen valtaa joka ikinen ilta 2 karvapalloa, elo kollikisuni Honey ja Romeo, kuvani heistä laitan myöhemmin. He ovat kuin yö ja päivä ja maailman ihanimmat karvapallot, sisäkisuja molemmat. Makuuhuoneeni muuttui Taijan poislähdettyä ruskeasta siniseen unelmaan. Sininen on tunnetusti rauhoittava väri ja se sopii minun makuuhuoneeseen hyvin. Minulla on myös makuuhuoneessa oma tv, olen mukavuudenhaluinen. Ostin sinnekin tallennettavan digiboksin:) Maalasin kaappinikin sisäpuolelta valkoisiksi ja hyllyt joka toisen siniseksi ja joka toisen valkoiseksi ja laitoin valot sisäpuolelle joka kaappiin. Vaatehuone olisi kiva, mutta se puuttuu.
Eteinen on ns. ällän muotoinen ja todella pimeä. Sain hyllyillä katonrajaan tilaa kengille ja laukuille ym ja lattiatila on hyödynnetty myös joka cm ajatellen. Laskutilana käytän mäntylipastoa, jonka Ikeasta vasta ostin ja itse lakkasin puolikiiltäväksi. Samassa tilassa oli syvennys ja naulakko, jonka otin pois ja puuseppä teki mittatyönä askartelupisteen, jossa askartelen kortteja. Sekin lähti pienestä käyntiin, mutta äkkiä kasvoi ja vaati enemmän tilaa ja välineitä. Ostin suurennusvalolampun ja katonrajaan Jussikulta laittoi minulle vielä loisteputkivalon, söötin ja kapean pienen, mutta se on todella tehohas! Siinä sitten istun, kuuntelen radiota ja askartelen kortteja ystävilleni ja läheisilleni.
Olohuoneeni on söpö ja kodikas ja todella toimiva. Kun sain sängyn sieltä siirrettyä makuuhuoneen puolelle, mietin jonkin aikaa mitä tehdä tyhjäksi jääneelle tilalle. Keksin sitten laittaa sinne pimeään päätyyn työskentelypisteen kannettavalle, tulostimelle ja ostin sitten pöydän ja tuolinkin. Ja tietysti kalusteet piti laittaa niinpäin, että pystyn katsomaan tarvittaessa uutisia telkusta. Minulla on siis joka huoneessa tv ja digiboksi, tallentavia (keittiöön tyydyin tallentamattomaan versioon)koska olen siis toella mukavuudenhaluinen ihminen. Pidän paljon kynttilöistä ja somisteista, joita käytän paljon ja vaihtelen vuodenaikojen mukaan. Kahden istuttava sohva tuli Taijalta minulle, koska Taija sai suuremman itselleen. Haluan siihen valkoisen istuvan päällisen, jota juuri etsiskelen. Takka on sähköllä toimiva, ja kaunis syksyllä ja talvella. Kesällä pidän siinä kynttilöitä ja Taijan valokuvia kun neitokainen oli vielä pienen pieni pikku prinsessa. Olen ostanut jo yhden suuren kehyksen ja tauluvalon,jonne laitan kollaasiin kaikki Taijan kuvat, mutta se on vielä keskeneräinen:). Parveke on kiva paikka juoda kahvia tai lukea tai touhuta koneella kesäisin, siellä syön myös aamupalan arkisin ja viikonloppuisin, lehti tai kirja sylissä. Luen todella paljon,mikä varmasti näkyy kirjahyllyssä. Sekin tuli teetettyä puusepällä, koska en löytänyt mieleistäni valmiina, kun siihen piti saada 60l akvaario turvallisesti.Parvekkeelta on näkymä puihin, joten tirkistelijöitä parvekkeelle ei ole, jos ei oteta huomioon oravia ja lintuja joita tulee seurailtua siellä istuessani. Lasitettu parveke antaa mahdollisuuden kisujen olla ulkosalla päivisin, Honey nukkuu kesäpäivät parvekkeella, Romeolle jätin paikan kirjahyllyn päälle, josta se seuraa samalla kaikkea, puolella silmää;). Akvaariota on kiva seurata, samaa mieltä on myös Romeo, joka oikeasti joka päivä luulee saavansa kalan tassuunsa :) ja minä saan makeat naurut sen saalistusvietille:).
Wc ja kylpyhuoneeni jää myös eteiseen. Se on aika pieni, mutta toimiva ja sinne sain mahtumaan kuitenkin pesukoneen ja kuivausrummun sekä suihkukaapin. Sinnekin puuseppä teki pöntön yläpuolelle mittojen mukaan kaapin, jonne sain kaikkea tarpeellista. Suihkukaappi on pelastaja pikkuisessa tilassa, jo vedenkin roiskumisen takia, lattialämmitys on huippujuttu. Olen yksityisellä vuokralla, ollut jo 5v, ja minulla on maailman ihanimmat vuokranantajat. Sain tehdä suuren remontin muuttaessani asuntoon, vaihdin jopa laminaattilattiat isäni kanssa, ja muovimatot ja kokolattiamatot lähtivät! Väreihin he sanoivat vain että tee tyttö miten haluat, kunhat viihdyt:). 


Keittiö:

Makuuhuone:

Eteinen:

 

Olohuone:

Wc: